Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Intohimoina uinti & Itämeren suojelu
Intohimoina uinti & Itämeren suojelu
Kylmä vesi lataa Shinglerin akkuja ja synnyttää ratkaisuja päässä pyöriviin ongelmiin.

Intohimoina uinti & Itämeren suojelu

Vastuullisuusvaikuttaja Noora Shingler rakastaa uintia ja haluaa omalla panoksellaan suojella ­lempiallastaan Itämerta. Sinne on päästävä myös sydäntalvella vaikka jäätä vasaralla rikkomalla.

Ilma huokuu loppusyksyn viileyttä. Meriveden lämpötila Helsingin edustalla Lauttasaaressa huitelee viiden asteen tienoilla. Muita uimareita ei näy, kun Noora Shingler astuu reippaasti hyiseen veteen. Hän ei tarvitse saunaa tai lämmintä suihkua ennen pulahdustaan.

– Mitä pienempi lämpötilaero on veden ja ihon välillä, sitä helpompaa on veteen mennä. Minkäänlainen huono sää tai kova pakkanen ei estä minua menemästä uimaan, hän paljastaa.

Shingler tunnetaan etenkin kulutuskriittisestä Kemikaali­cocktail-blogistaan, jonka hän perusti vuonna 2008 työskennellessään Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman toimittaja-juontajana.

Kemikaaliaiheet veivät mennessään ja ovat sittemmin laajentuneet muihin ympäristöteemoihin. Hänen viikoittaisesta maailmanparannukseen keskittyvästä Shinglerin lista -podcastistaan löytyy kaksi kautta PodMe-palvelussa.

Shinglerin sosiaalisen median kanavia seuraa noin 100 000 suomalaista.

Vedestä ideoita, euforiaa ja terveyttä

Täydellinen hurahtaminen uintiin ihmetyttää jopa naista itseään, sillä kouluajoilta oli jäänyt ikävä trauma ja pitkäaikainen inho uimahalleja kohtaan. Nilkan loukkaantuminen onnettomuudessa joitain vuosia sitten pakotti luopumaan juoksusta kuukausiksi, ja tilalle piti keksiä muuta tehokasta liikuntaa.

Nykyisin Shingler ui lähes joka päivä, vähintään viisi kertaa viikossa vuoden ympäri. Usein aamu alkaa pulahtamalla mereen kotinurkilla Merihaan edustalla tai kauhomalla kilometrin uima­hallissa. Suosikkipaikkoihin lukeutuvat myös Kulttuuri­sauna, Allas Sea Pool ja Sompasauna. Järvistä hän nostaa erityisesti esiin Nuuksion kansallispuiston järvet Espoossa.

– Uiminen ja vedessä oleminen ovat elementtejä, jotka vaikuttavat minuun eheyttävästi. Akut latautuvat, ja keksin usein vedessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Jos menen jonkun työpulman kanssa altaaseen, olen ratkaissut sen, kun nousen ylös puolen tunnin päästä. On suorastaan maagista, miten paljon oivalluksia saan vedessä.

Suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa.

– En usko, että mikään muu asia voi tuoda niin nopeasti niin suurta autuutta. Jos ei ole aikaa tunnin joogaan, muutama minuutti avannossa tekee ihmeitä. Mitä kylmempi sää, sitä jännittävämpää uinti on. Kun aloitin kylmäuinnin onnettomuuteni jälkeen, nilkkani oli hyvin arka mutta tuntui kylmässä vedessä normaalilta. Ymmärsin silloin konkreettisesti sen, miksi kipua tuntevat ihmiset nauttivat kylmästä vedestä. Siinä tuntee olevansa terve.

Kampelat ja näkyvyys pohjaan katosivat

Veden suomat nautinnot liittyvät vahvasti toiseen Shinglerille rakkaaseen asiaan eli Itämereen ja sen suojeluun. Jos meren herkkä luonto kuormittuu entisestään, siinä uimisesta voi tulevaisuudessa vain haaveilla.

Oman perhetaustansa kautta vastuullisuusvaikuttajalla on läheinen suhde huonosti voivaan Itämereen.

– Sukuni on kotoisin Korppoosta Lomin saarelta Turunmaan saaristosta, ja vietän kesäisin siellä sijaitsevalla mökillä paljon aikaa. Viime vuosien aikana minulle on konkretisoitunut, kuinka tärkeitä ne maisemat ja paikat itselleni ovat. Olen myös huomannut, että Itämeren kunto on mennyt heikompaan suuntaan, hän kertoo.

Ensimmäinen merkki meren huonovointisuudesta Korppoossa oli kampeloiden katoaminen. Toiseksi vesi on nykyisin paikoitellen sameampaa kuin Shinglerin ollessa lapsi. Hänen äitinsä muistaa oman lapsuutensa kesät, kun pohja vielä näkyi täysin selvästi.

Surkuttelun sijaan aikaansaava nainen pitää Itämeri-teemaa esillä omissa somekanavissaan. Hän myös työskentelee yhden päivän viikosta John Nurmisen Säätiössä, jonka tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan meren tilaa vähentämällä siihen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa.

– Teen säätiössä vaikuttajaviestintää ja luon vaikuttaja­verkostoa, jonka kautta tuomme suojeluun liittyviä hankkeita ja uutisia suuren yleisön tietoon. Nämä Itämeren lähettiläiksi kutsutut vaikuttajat ovat esimerkiksi tunnettuja näyttelijöitä, muusikoita tai toimittajia, jotka omissa kanavissaan levittävät kunkin profiiliin sopivaa viestiä seuraajilleen.

Suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa.

Vastuullisuus näkyy valintoina

Omassa arjessaan Shingler pienentää vesistöön päätyvää kemikaalikuormaa mahdollisimman paljon – eikä tietenkään peseydy meressä pulahduksillaan.

– Kaikki kotona käyttämäni pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä, ja suosin iholla luonnonkosmetiikkaa, jottei puhdistetun jäteveden mukana luontoon kulkeudu kemikaalijäämiä. Pyrin kaikissa kemikaaleissa valitsemaan mahdollisimman luonnolliset aineet ja kertomaan kanavissani ihmisille paremmista vaihtoehdoista. Vesiensuojelu lähtee jokaisen omista elintavoista ja vastuullisista elämäntavoista.

iso noora shingler

Noora Shingler

  • s. 1981 Salossa.
  • Toimittaja, tuottaja, vastuullisuus­vaikuttaja.
  • Perustanut kulutuskriittisen Kemikaali­cocktail-median vuonna 2008. ­Toimittaa ­Shinglerin lista -podcastia. ­Työskentelee osan aikaa John Nurmisen Säätiön ­viestintätiimissä. Toimittanut aiemmin mm. Ylen Kuningaskuluttaja- ja Silminnäkijä-ohjelmia. Työskennellyt myös Ylen ensimmäisenä ympäristökoordinaattorina.
  • Koulutukseltaan mediatuottaja.
  • Julkaissut vuonna 2011 teoksen ­Marjoja & maskaraa – kuinka hylkäsin turhat ­ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit.