Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta
Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.
Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. Jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa. Siihen sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi.
Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesijalanjäljestä alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä.
Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa.
Käytetyn vesimäärän lisäksi olennaista on, millaista vettä käytetään – rajallisia pohja- ja pintavesivaroja, merivettä vai ehkä sadevettä – ja mikä on veden käyttötarkoitus. Tähän liittyy vedenkäytön kääntöpuoli eli se, kuinka paljon käytössä syntynyt jätevesi kuormittaa ympäristöä.
Eniten vettä kuluu jäähdyttämiseen, etenkin energiantuotannossa ja teollisuudessa. Jäähdytysveteen ei liukene käytön aikana ravinteita tai haitta-aineita toisin kuin saniteetti-, pesu- tai prosessivetenä käytettyyn veteen. Vesijalanjälkeen sisältyvät myös nämä jätevesiin liittyvät näkökohdat.
Lähde: vesi.fi
Laske oma vesijalanjälkesi verkossa osoitteessa www.vesi.fi/vesijalanjalkilaskuri
130 litraa päivässä
1970-luvun alkuvuosina suomalainen kulutti vähintään 250 litraa vettä vuorokaudessa. Nykyisin vettä kuluu noin 130 litraa vettä päivässä.
Käyttö saattaa yhä vähetä, sillä säästämistä suositaan. Ymmärrämme, että vedenkulutus kuormittaa sekä vesivaroja että ilmastoa. Myös tekniikka kehittyy edelleen: uudet vesihanat, WC-kalusteet ja pesukoneet ovat entistäkin säästeliäämpiä.
Lähde: vesi.fi