Putket uusiksi kerran 70–100 vuodessa
Yksi viime kesän kuumista puheenaiheista ja harmituksen kohteista Riihimäellä liittyi kahteen isoon vesihuollon saneeraustyömaahan keskustassa. Eniten ihmetytti, miksi hankkeiden valmistuminen vei kuukausia.
Riihimäen vanhimmat vesijohdot ja viemärilinjat sijaitsevat keskustan alueella ja ovat peräisin 1950-luvulta. Niiden huono kunto on jo aiheuttanut vesijohto- ja viemärivuotoja maaperään.
– Tavoitteemme on saneerata verkostoa hallitusti, ennen kuin ongelmia syntyy. Jos tiiviillä kaupunkialueella sattuu pahoja putkirikkoja, aineelliset vahingot asukkaille ja yrityksille ovat yleensä isoja. Pahimmillaan jätevedet ovat jonkun kiinteistön kellarissa, kertoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heidi Salosaari.
Toinen syy keskustan isoille saneerauksille oli hulevesiviemäreiden rakentaminen. Tähän asti sade- ja sulamisvedet ovat päätyneet jätevesien kanssa sekaviemäreihin ja kuormittaneet jätevedenpuhdistamoa turhaan. Uusia linjoja pitkin ne ohjautuvat lopuksi Vantaanjokeen.
– Vaikka työmaista ja suljetuista kaduista on harmia kaikille keskustassa liikkujille ja yrityksille, on hyvä pitää mielessä, että kyse on vain suhteellisen lyhytaikaisesta haitasta. Seuraavan kerran vesilaitos tulee samalle kohdalle uusimaan verkostoa vasta noin 70–100 vuoden kuluttua; siihen asti putkien pitäisi laskennallisesti kestää.
Maan alta esiin yllätyksiä
Vesihuoltolaitos pyrkii saneeraamaan putkia niin, että asukkaille, yrityksille, liikenteelle ja puustolle koituu vähiten haittaa. Myös työmaat pidetään mahdollisimman turvallisina niin kaupunkilaisille kuin tekijöillekin. Joskus saneerausta tehdään ei-kaivamattomilla menetelmillä, mutta usein se ei ole teknisesti mahdollista.
– Keskustan alueella viemäriputket ja -kaivot olivat jo niin huonokuntoisia, ettemme voineet edes ajatella ei-kaivamattomia saneerausmenetelmiä. Lisäksi alueelle rakennettiin uusi hulevesiviemäri muiden putkien kanssa samaan kaivantoon, verkostopäällikkö selvittää.
Taannoisten urakoiden edetessä maan alta paljastui ikäviä yllätyksiä, jotka hidastivat töitä.
– Kun kadut kaivettiin auki, sieltä löytyi muun muassa johtoja ja tonttiliittymiä, joita ei ollut johtokartassa ja joihin emme olleet varautuneet. Emme voineet täysin noudattaa tekemäämme suunnitelmaa vaan jouduimme kiertämään putkia tai laajentamaan kaivantoa. Esimerkiksi Sakonkadun alta löytyi valtava betonikouru, joka aiheutti työmaalla paljon haasteita, Salosaari jatkaa.
Työmailla tuli vastaan myös pilaantuneita maita, joiden tutkimukset hidastivat töiden etenemistä.
Asvaltointi vasta painekokeiden jälkeen
Kun uudet putket saatiin maahan ja kaivannot umpeen sekä liikenne ja kulkuyhteydet lähes normaaliksi, moni katu jäi sorapintaisena odottamaan asvaltointia useiksi kuukausiksi – tarkoituksella.
Uuden tai saneeratun vesijohdon käyttöönotto vaatii aina painekokeet ja vesinäytteiden oton. Ne voidaan tehdä vasta, kun koko putkiosuus on rakennettu. Vesijohdon paineistus paljastaa mahdolliset vuotokohdat putkissa, saumoissa ja venttiileissä. Jos niitä ilmenee, ne on helppo korjata, kun päällä ei ole vielä asvalttia.
Vaikka työmaista ja suljetuista kaduista on harmia kaikille keskustassa liikkujille ja yrityksille, on hyvä pitää mielessä, että kyse on vain suhteellisen lyhytaikaisesta haitasta.
Putkitöiden jälkeen on myös hyvä antaa maan hieman painua liikenteen myötä, jotta tuleva tien pinta pysyy jatkossa paremmassa kunnossa.
Sorapinta edistää osaltaan myös työntekijöiden ja työkoneiden turvallisuutta liikenteen seassa.
– Valitettavasti autoilijat eivät kunnioita työmaita vaan ajavat lujaa 30 kilometrin nopeusrajoitusalueella. Sorapintaisuus hieman hiljentää nopeuksia, Salosaari lisää ja toivoo kuskeilta jatkossa malttia ja kevyempää kaasujalkaa putkityökohteiden lähellä.
Seuraavan kerran vasta 2120-luvulla?
Vesilaitos päivittää saneerausohjelmaansa vuosittain kuntotutkimuksissa ilmenneiden investointitarpeiden mukaan. Riihimäen keskustassa riittää saneerattavia putkilinjoja vielä pitkäksi aikaa. Vuonna 2025 vesihuoltotyöt todennäköisesti kohdistuvat kaupungin muille alueille, ja hankkeet keskustassa jatkuvat vuonna 2026.
– Riihimäellä on huolehdittu verkostojen uudistuksista todella hyvin verrattuna moneen muuhun kaupunkiin Suomessa. Vesihuolto on hyvissä kantimissa, ja teemme paljon hommia sen parantamiseksi entisestään, sanoo Salosaari.
Keskustan alueella viemäriputket ja -kaivot olivat niin huonokuntoisia, ettei voitu edes ajatella ei-kaivamattomia saneerausmenetelmiä. Kuvassa työt käynnissä Välittäjä-Hallikujan kohdalla.
