Sadanta kasvaa 10–15 prosenttia vuodessa
Jatkossa kuivat pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa, mutta toisaalta sademäärät kasvavat. Vesihuollon kannalta tärkeät pohjavesivarannot eivät pääse ehtymään.
Tilastot kertovat selvästi ilmastonmuutoksen etenemisestä Suomessa. Ilmastomme on lämmennyt, ja suurin osa mittaushistorian lämpimimmistä vuosista ajoittuu 2000-luvulle. Tähän mennessä lämpimintä oli vuonna 2020, jolloin vuoden keskilämpötila oli 4,8 astetta.
– Lämpeneminen huomataan etenkin talvissa. Ensimmäistä kertaa meteorologeilla on ollut ongelmana se, ettei enää aina pystytä kaikkialla Suomessa kunnolla määrittelemään termistä talvea. Vuonna 2020 se kesti joillain havaintoasemilla etelä- ja lounaisrannikolla vain viisi vuorokautta, kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas. Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi pakkasen puolelle.
Toisena ääripäänä Mäntykannas nostaa esiin lisääntyneet ja pitkittyneet kuivuus- ja hellejaksot kuten kuluvan vuoden toukokuussa.
Vettä sataa – ja rankasti
Ilmastonmuutoksen myötä sateet suomalaisten niskaan ryöpsähtävät aiempaa rankempina. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän sinne varastoituu vesihöyryä, mikä puolestaan lisää kerralla satavaa määrää. Sateisuuden on ennustettu kasvavan eniten korkeilla leveysasteilla, jonne Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden, Kanadan, Siperian sekä pohjois- ja etelänavan alueiden kanssa.
– Meillä alkaa olla enemmän piirteitä Keski-Euroopan ilmastosta, jolle tyypillisiä ovat rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Kesäsademäärät kasvavat ennen kaikkea siksi, että kerralla sataa enemmän kuin aikaisemmin. Sadepäivien määrä ei sinällään kasva. Jos koko kuukauden sademäärä rysähtää tunnissa tai parissa alas, tulee paljon vahinkoa, Mäntykannas jatkaa.
Kaupungeissa rankkasateet aiheuttavat ongelmia täyttämällä viemärit, mikä saa kadut lainehtimaan.
Mäntykannaksen mukaan Suomessa sadannan on arvioitu kasvavan noin 10–15 prosenttia vuodessa rankka- ja talvisateiden myötä. Talvitulvien on ennustettu lisääntyvän ja kevättulvien aikaistuvan. Muutos on suurin maan pohjoisosassa.
– Pitkät kuivuus- ja hellejaksot keväisin ja kesäisin puolestaan lisäävät veden haihtumista. Se taas vaikuttaa pohjavesivarastoihin, jotka riippuvat sadannan ja haihdunnan tasapainosta. Talvisin varannot ovat aiempaa suurempia. Meillä Suomessa ei ole pelkoa siitä, että pohjavesivarannot hupenevat, koska kokonaissadanta on kasvussa.
