Tiedätkö tämän vedestä?

Tunnetko veden eri olomuodot? Entä erilaiset jäätyypit?

Molekyylien liike määrittää veden olomuodon

Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. Kiinteää vettä kutsutaan jääksi; siinä veden molekyylit ovat paikoillaan. Nesteenä vesi on vettä, jossa molekyylit pääsevät vapaammin liukumaan toistensa ohi. Kaasuna vesi on näkymätöntä vesihöyryä, jossa veden hiukkaset syöksyilevät vapaina hurjaa vauhtia.

Jää sulaa 0 °C:ssä. Vastaavasti vesi alkaa jähmettyä, kun lämpötila painuu nollan alle. Vesi kiehuu 100 °C:ssa.

Myös paine ja suolaisuus vaikuttavat veden olomuotoon. Esimerkiksi vesi kiehuu maailman korkeimmalla vuorella Mount Everestillä jo 70 °C:ssa, koska ilmanpaine on pieni. Suolainen merivesi puolestaan jähmettyy vasta –2 °C:ssa.

Lähde: peda.net

Jäätä on monenlaista

Riite, teräsjää, kohvajää, kiintojää, ajojää, ahtojää. Mikä on mitä?

Kun järvi jäätyy pikkuhiljaa, kevyt riite alkaa peittää suojaisat lahdelmat. Sitten jää paksunee ja leviää yhä etäämmälle rannasta. Lopuksi koko järvi saa kunnollisen jääkannen. Salmissa ja virtapaikoissa jää voi silti olla ohutta ja haurasta läpi talven.

Teräsjääksi kutsutaan kirkasta jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se näyttää lasimaiselta ja kantaa viiden senttimetrin paksuisena yksin kulkevan ihmisen.

Jos alkutalvi on leuto, lumikuorma voi painaa ohutta jäätä niin, että jään päälle nousee vettä. Syntyy sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Se on vaaleaa ja himmeää kuin jähmettynyttä maitoa. Kohvajään kantokyky on vain puolet teräsjään kantavuudesta.

Meren rannikolla puhutaan kiintojäästä. Se on paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt rantoihin ja kareihin. Ajojää taas liikkuu tuulten ja virtausten kuljettamana. Joskus ajojäätä pakkautuu isoiksi röykkiöiksi, ahtojääksi.

Lähde: vesi.fi