Kysy vedestä 2/2022
Yksi talousveden mittareista on veden kovuus. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia. Jos niitä on paljon, vesi määritellään kovaksi. Kovuuden huomaa siitä, että kattiloiden pohjalle tulee kovaa kalkkisaostumaa. Sitä kutsutaan kattilakiveksi.
Suomessa pohjavesi on yleensä pehmeää, eli siinä on vain vähän kalkkia. Tämä johtuu siitä, että Suomen kallioperää hallitsevat graniitin kaltaiset happamat kivilajit. Joillakin kalkkikivialueilla pohjavesi voi kuitenkin olla kovaa tai keskikovaa.
Kovuuden yksikkö on millimoolia litrassa (mmol/l), mutta se voidaan ilmaista vesihuollossa myös saksalaisina kovuusasteina (°dH).
Lähde: Wikipedia
Onko kovuudesta haittaa vai hyötyä?
Kova vesi aiheuttaa monenlaista harmia. Kalkkisaostumia kertyy lämminvesijärjestelmään, ja lattiakaivojen ritilät menevät tukkoon. Pyykinpesussa joudutaan käyttämään enemmän pesuainetta, ja kahvinkeittimiä pitää puhdistaa useasti kalkista.
Liika pehmeys ei liioin ole tavoiteltavaa. Pehmeä ja hapan vesi syövyttää metallisia vesiputkia ja irrottaa niistä haitallisia aineita. Tämän takia vesilaitokset lisäävät usein raakaveteen kalkkikivestä saatavaa kalsiumkarbonaattia. Se vähentää veden happamuutta ja lisää sen kovuutta.
Mistä saa tietoa oman vesijohtoveden kovuudesta?
Tietoja vesijohtoveden kovuudesta ja muista ominaisuuksista saa omalta vesilaitokselta.
Lähteet: vesi.fi, ympäristö.fi
